Siirry sisältöön
Kissan peseminen ja turkinhoito

Kissan peseminen ja turkinhoito

Voiko kissan pestä? Voi, ja joskus pitääkin pestä! Kissa on luonnostaan siisti eläin, joka käyttää useita tunteja päivässä turkkinsa hoitamiseen. Joskus mietitäänkin, tarvitseeko kissa pestä koskaan. Kissan peseminen on välillä hyväksi esimerkiksi runsaan karvanlähdön aikana. Kissan pesu ja turkinhoito kuuluu jokaisen kissatalouden arkeen. Tästä artikkelista saat parhaat ohjeet kissan pesemiseen ja turkinhoitoon!

Sisältö:

Kuinka usein kissa tulee pestä?
Miten kissan voi pestä?
Ennen kissan pesua
Rasvaisen turkin esipesu
Kissan peseminen
Kissan kuivaaminen
Muu kissan turkinhoito
Kissan trimmaus

Kuinka usein kissa tulee pestä?

Lyhytkarvaisen kissan pesu ei ole välttämätöntä, mutta pitkäkarvaisen kissan pesu olisi hyvä tehdä säännöllisin väliajoin takkuuntumisen ja hilseilyn ehkäisemiseksi. Kissan peseminen tekee karvasta sileämmän ja helpommin hoidettavan. Pitkäkarvaisen kissan turkki myös rasvoittuu nopeammin, mikä lisää pesuntarvetta. Pesemistiheyteen vaikuttaa kissan rasvakerroksen laatu, eli kuinka nopeasti kissan turkki rasvoittuu liikaa, mutta yleensä pesu joka toinen kuukausi riittää. Kissan peseminen liian usein vie kissan turkista luonnollisen rasvakerroksen, mikä tekee turkista vettähylkivän.

Kissan pesu on tarpeen silloinkin, kun kissa ei pysty itse pesemään turkkiaan nuolemalla. Joskus esimerkiksi ylipaino voi estää kissaa ylettymästä alaselän karvoihin. Kissa tulee luonnollisesti pestä myös silloin, kun se on liannut itsensä. Säännöllinen pesu on tarpeen myös karvattomille kissoille, sillä kissan iho muuttuu tahmeaksi ilman pesua. Karvattoman kissan ihon erittämä tali jää kissan iholle, kun ei ole karvaa, johon se voisi imeytyä. Karvattomat kissat tuleekin pestä muita kissoja useammin.

Miten kissan voi pestä?

Kissa olisi hyvä totuttaa pennusta saakka veteen ja pesemiseen. Tämä helpottaa kissan pesemistä aikuisiässä silloinkin, kun kissaa ei pestä kovin usein. Kissan pesu vaatii jonkin verran esivalmisteluja ja siihen kuuluu useita vaiheita:

  1. Takkujen selvittely
  2. Rasvaisen turkin esipesu
  3. Varsinainen shampoopesu
  4. Kuivaus ja kampaaminen

Ennen kissan pesua

Ennen kissan pesemistä kannattaa sen kynnet lyhentää kissan kynsisaksilla, jottei kissa esimerkiksi säikähtäessään vahingossa raapaise pesijäänsä. Kissan korvat täytyy myös tarkistaa ennen pesua ja tarvittaessa pyyhkiä mahdollisesta liasta, jottei lika pesun aikana leviä tai kuivausvaiheessa tahri vastapestyä turkkia. Lisäksi pesupaikalle varataan kaikki tarvittavat välineet käden ulottuville, jotta kissan pesu käy mahdollisimman joutuisasti. Kissalle pesu voi olla stressaavaa, joten nopea kylpy on sille usein mukavampi kokemus.

Ennen varsinaista kissan pesua kammataan sen turkki huolellisesti poistaen kaikki irtoavat karvat. Irtokarvat kannattaa poistaa metallikammalla, harjalla tai pehmeällä taipuisalla karstalla. Irtokarvat takkuuntuvat helposti pesun aikana ja niiden poistaminen jälkikäteen voi olla työlästä. Vedellä ja turkinhoitoaineilla voi tarvittaessa helpottaa irtokarvojen poistoa.

Jos kissalla on takkuinen turkki, tai turkki on päässyt huopaantumaan, voi takkuja yrittää poistaa varovaisesti sormin avaamalla. Huopaantuneita takkuja voi leikata saksilla, mutta se täytyy tehdä varoen, koska kissan iho on todella ohut ja venyy takun mukana, jolloin saatetaan vahingossa osua saksilla ihoon. Turvallisin tapa leikata takkuja on asettaa metallikamman piikit takun ja ihon väliin, ja aloittaa takun poistaminen leikkaamalla siihen poikittaisia lovia pystysuunnassa. Tämän jälkeen takku aukeaa helpommin sormin. Pahasti huopaantunut turkki kannattaa antaa hoidettavaksi koulutetulle trimmaajalle tai eläintenhoitajalle.

Rasvaisen turkin esipesu

Jos kissan turkki tuntuu rasvaiselta tai erityisen likaiselta, aloitetaan pesu rasvanpoistoshampoolla. Shampoo hierotaan kuivan turkin selvästi likaisiin tai rasvaisiin kohtiin. Yleensä tällaisia paikkoja ovat: korvantaustat, kauluri ja hännän yläosa. Etenkin hännässä rasva voi levitä ihoon saakka (rasvahäntä) ja se on yleensä hankala saada puhtaaksi. Rasvan irtoamista voi tehostaa jättämällä rasvanpoistoshampoon hetkeksi vaikuttamaan turkkiin. Tämän jälkeen turkkia hierotaan varovasti sormien välissä.

Rasvanpoistoshampoo huuhdellaan lämpimällä vedellä huolellisesti pois turkista. Suihkua ei kannata heti suunnata suoraan kissaa kohti, vaan aloittaa huuhtelu varovasti siten, ettei kissa pelästy vettä. Huuhtelun jälkeen turkkiin levitetään varsinainen turkin pesuun tarkoitettu shampoo.

Kissan peseminen

Aina ei ole tarpeen aloittaa kissan pesua rasvanpoistoshampoolla, vaan peseminen voidaan aloittaa suoraan tavallisella kissan shampoolla. Kissan turkin pesussa kannattaa käyttää siihen tarkoitettua koirien ja kissojen shampoota ja hoitoainetta, koska niiden ph-arvo on kissan iholle sopivin. Ihmisten shampoot kuivattavat kissan ihon. Shampoo levitetään märkään turkkiin, eli ensin kissa pitää kastella. Tässäkin kohtaa on muistettava suihkun varovainen käsittely, ettei kissa säikähdä. Kissan päätä tai korvia ei kannata turhaan kastella, sillä korviin voi jäädä kosteutta, joka nostaa korvatulehdusriskiä. Shampoo hierotaan turkkiin huolellisesti ja huuhdellaan sen jälkeen lämpimällä vedellä pois.

Shampoopesun jälkeen turkkiin voi tarvittaessa levittää myös kissan turkinhoitoainetta, jonka annetaan vaikuttaa hetken ajan. Jos kissalla on pitkä ja takkuuntuva turkki, on hoitoaineen käyttö suositeltavaa. Shampoo ja hoitoaine täytyy huuhdella huolellisesti pois. Onnistuneen lopputuloksen tunnistaa siitä, että märkä turkki tuntuu nihkeältä sormissa.

Kissan kuivaaminen

Pesun jälkeen turkki kuivataan aluksi pyyhkeellä mahdollisimman kuivaksi. Pyyhkeellä painellaan turkista vesi pois ja vältetään hankaamasta turkkia, jottei se takkuunnu. Kuivausta helpottaa, jos kissa on totutettu pienestä pitäen myös turkin föönikuivaukseen. Tottumattoman kissan kohdalla kannattaa olla föönin kanssa varovainen, koska kova ääni ja puhallus saavat kissan varmasti säikähtämään (vrt. imurinpelko). Kuivauksen aikana turkki on hyvä vielä käydä läpi metallikampaa ja/tai karstaa apuna käyttäen. Näin saadaan poistettua loputkin irtokarvat ja ehkäistään takkujen muodostuminen märkään turkkiin. Kissan turkki voi etenkin talvisin sähköistyä pesun jälkeen ja siihen voi tarpeen mukaan käyttää sähköisyyttä ehkäisevää hoitoainetta, joita saa hyvin varustetuista lemmikkitarvikeliikkeistä.

Muu kissan turkinhoito

Kissan pesu on tärkeä osa kissan turkinhoitoa, mutta pesujen välissä täytyy kissan turkkia myös kammata säännöllisesti. Kampaaminen on tärkeää erityisesti pitkäkarvaisille kissoille, koska ne takkuuntuvat helpoimmin. Hoitamattomat takut voivat huopua, mikä on kissalle epämukavaa ja tekee samalla kissan pesusta huomattavasti työläämpää.

Yleensä turkin harjaaminen kerran viikossa riittää pitämään pitkäkarvaisen kissan takut poissa, mutta joskus saatetaan tarvita päivittäistä harjausta. Kampaamisesta on etua myös lyhytkarvaiselle kissalle, sillä säännöllinen irtokarvojen poistaminen ehkäisee karvapallojen syntymistä ja vähentää karvojen leviämistä asuntoon. Harjaaminen tekee hyvää myös kissan iholle.

Harjaus tulee suorittaa aina myötäkarvaan ja lyhyet vedot ovat pitkiä parempia. Harjatessakin on hyvä muistaa kissan ihon herkkyys, eli älä kisko kissan turkkia harjatessa. Jos kissa ei pidä kampaamisesta, kannattaa kokeilla turkinhoitokinnasta, jonka nystyrät poistavat irtokarvoja, mutta itse toimenpide muistuttaa enemmän silittelyä. Kissan kampoja ja harjoja löytyy erilaisille turkeille ja kissoille. Kissan kampaaminen kannattaa aloittaa jo pentuna, jolloin se sujuu helpommin aikuisenakin.

Kissan trimmaus

Kissan trimmaus tarkoittaa harvemmin yhtä voimakasta turkin muotoilua kuin koirilla on totuttu näkemään. Kissan trimmauksesta puhutaan usein silloinkin, kun viitataan ihan tavalliseen kissan turkinhoitoon, mutta joillakin rotukissoilla on erityisiä trimmaustarpeita näyttelyihin osallistumiseen liittyen. Trimmaajalla käynti voi tulla tarpeeseen silloinkin, kun kissan turkki on erittäin pahasti takkuuntunut, eikä sitä kotioloissa saa enää selvitettyä. Trimmaajasta tai eläinlääkäristä voi olla apua myös silloin, kun kissa kovasti vastustelee turkinhoidollisia toimenpiteitä tehtäessä. Ammattilainen osaa oikeat otteet ja oikein hankalissa tapauksissa saatetaan käyttää myös kissan rauhoittamista apuna turkinhoidossa.